Työhyvinvoinnin johtaminen

Taloudellisesti haastavana aikana työhyvinvoinnin merkitys sekä yksilölle, organisaatiolle että yhteiskunnalle korostuu. Huoli omasta työstä, ja toisaalta yrityksen tuloksen tekeminen kvartaali tai jopa kuukausi kerrallaan vaikuttaa väistämättä kiristävästi työilmapiiriin. Hyvinvointi koostuu kolmesta osa-alueesta; fyysinen, sosiaalinen ja psykologinen hyvinvointi. Fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavat uni, liikunta ja esimerkiksi päihteiden käyttötavat, sosiaaliseen tukiverkostot, ja henkisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön kykyä käsitellä stressiä, yleistä asennetta elämään sekä merkityksellisyyden tunnetta.

Työelämällä on selkeä vaikutus yleiseen tyytyväisyyteen elämässä vaikkakin sen vaikutus riippuu monista eri tekijöistä kuten perhe-elämän ja vapaa-ajan tyydyttävyys, arvot yleensä ja ura- /työorientuneisuus sekä työn luonne. Vaikutus on myös toisinpäin, tyytyväisyys omaan elämään indikoi parempaa suoriutumista työelämässä sekä tulosten että sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Työelämää ei voida pitää irrallisena saarekkeena, vaan se vaikuttaa työn ulkopuoliseen elämään ja päinvastoin.

“Menestyvän yrityksen takana on hyvinvoiva henkilöstö.”

Esimies ja johtajat ovat merkittävässä roolissa vaikuttamassa henkilöstön hyvinvointiin, koska heillä on toisaalta valtaa päättää työntekoon liittyvistä asioista ja toisaalta laista tuleva yleinen huolehtimisvelvollisuus. Usein esimies vastaa sekä tuloksen tekemisestä, että henkilöstön hyvinvoinnista. Jokainen työyhteisön jäsen on osaltaan rakentamassa työyhteisöä, sen toimintatapoja ja kulttuuria ja voi vaikuttaa omaan ja muiden hyvinvointiin.

Kurssin sisältö on toteutettu tukemaan Opetushallituksen Johtamisen erikoisammattitutkinnon osaa “Henkilöstön johtaminen”.

This entry was posted in . Bookmark the permalink.

Vastaa